Joskus on vain lähdettävä
vaikkei aikaa olisikaan niin paljoa kuin haluaisi.
Viikolla yksi vapaapäivä,
ja minä suuntasin kauemmaksi maalle.
Vaikkei aikaa ollut ruhtinaallisesti
nautin monen rakkaan seurasta.
Ja etenkin yhden rakkaan,
joka oli saapunut käymään maapallon toiselta puolelta.
Ennen kuin työpäivä kutsui
kerettiin viettämään vielä ihana piknikbrunssi
auringon lämmössä takapihalla.
Pienikin pyrähdys virkistää,
etenkin kun tuliaisina oli puoli säkillistä tuoreita marjoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti