keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

.Jännät paikat.

  Kun eilen päivällä tulin kotiin töistä, äiti tuli vastaan heti ihme hymy naamallaan. Pian oli siskotkin vieressä  virne naamalla, aivan kuin jotakin josta minun pitäisi tietää olisi tapahtunut. He ohjastivat minut päivän postin lue nopeasti, sillä siellä oli jotakin minulle; kirje Itä-Suomen yliopistolta... Tämä ei onneksi ollut niitä Kelan lappuja, joita on sadellut viime viikolla mukavasti... He olivat koko päivän odottaneet, että milloin saavun kirjeen avaamaan. Se oli jo tutkittu ulkopäin hyvin hyvin huolellisesti, ja hyvä etteivät olleet ostaneet jotain läpivalaisevaa laitetta saadakseen selville mitä siellä oli. Pian oli kaikki koolla ympärillä, ja odottivat jännittyneenä mitä se sisälsi. Itse en uskaltanut lähteä paljoa arvailemaan kuoren ulkomuodon perusteella, mutta olihan se iso ja vähän paksukin, mutta kukapa ei tunkisi sinne avoimen yliopiston mainoksia jos ei pääse sisälle... Päätin, että kurkistan vain mitä siellä lukee, koska kunnolla en uskaltanut avata... Vähäsen raotin avattua kirjekuorta....

 ... Ja siinä vaiheessa, kun älysin mitä siellä luki rupesin kiljumaan ja hyppimään! Pääsin oikeasti sisälle! Ja tämä ei ollut eka kerta kun ravitsemustieteisiin pyrin, sillä olen halunnut opiskella ravitsemustieteitä lukiosta lähtien! Ja nyt vihdoin, minä olen yksi niistä 30 jotka yli 300 hakijasta pääsi sisälle... Kiitollinen olen! Ja tulihan niihin vähän luettuakin... Koko kevään... Mutta nyt se palkittiin! :))) Ei tätä kyllä vieläkään älyä, sillä siitä on vain haaveillut.. Noh, siinä sitten ilosta hypittiin, itkettiin ja naurettiin sekä ihmeteltiin... Ja pitihän sitä jotenkin juhlistaa, joten kakkua oli saatava!!


 Makes me smile! 

Ja nyt on hyvä jatkaa juhannuksen viettoon, joka alkaa minun osalta jo huomenna...
Hyvää juhannusta kaikille!

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Mustikoita, kiitos.






   Päivät ovat menneet lauleskellessa, ja töitä tehdessä. Tänään lauluharjoitukset vielä ennen viikonloppua, ja nytten vain odotellaan juhannusta! Toivottavasti olisi hyvä sää... Ootan taas sitä aikaa kesästä, kun voi mennä ulos ja syödä itsensä kipeäksi, ja vielä ilmaiseksi saaden kaikki vitamiinit, antioksidantiti ja karotenoidit: mansikkaa, mustikkaa, hernettä, luumua, kirsikkaa, omenaa, viinimarjoja, tomaattia yms... Kuljeskelen puutarhassa kuppi kädessä, ja haalin sinne kesän parhaimmat herkut suoraan puskista.. Sitten tietenkin harhailen metsissä ja laidoilla etsiskellen metsämansikoita! Ne pienet herkut ovat kyllä kesän parhautta! Mutta vielä se aika ei ole täällä, joten sitä odotellessa on tyytyminen viimeisiin pakasteen pohjalta löytyviin jäisiin marjoihin. On nekin hyviä.

torstai 16. kesäkuuta 2011

Tervakukkia

 
 

   Päivät kulkevat hirmuista vauhtia eteenpäin kesällä! Kun tulee töistä kotia, ei kerkeä paljoa tekemään, kun huomaa että taas olisi mentävä nukkumaan. Sitten miettii, että mitä tuli tehtyä töiden jälkeen kotona, ja vastaus on yleensä luokkaa; "Katsoin huonon elokuvan toiseen kertaan." Hienosti taas käytetty aika hyödyksi... Kuvia, niitä sentään on tullut otettua. Tosin viime aikojen sateiset päivät ovat antaneet kameralle mahdollisuuden levätä, mutta onneksi nyt näyttää jo selkeämmältä, ja kohta sitä pääsee taas ottamaan kuvia auringossa! Mutta minun pitäisi olla jo nukkumassa, sillä huomenna on taas aikainen herätys... Kohta menen, kuhan vaan teen eka yhden pienen jutun ja luen yhden pienen tekstin  (lue: luultavasti en mene nukkumaan vielä tuntiin...).

sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Rehua sataa taivaalta

  Vietän kesäni kotopuolessa, eli täysin maalla. Ja täällä sitä touhua riittää virallisten töidenkin lisäksi! Tällä viikolla rehunteko on pitänyt kiireisenä, ja ei ole kerennyt kuin tuijottamaan laitteita, että ne toimivat oikein. Onneksi se on nyt taas vähäksi aikaa ohitse, ja voi keskittyä muihin puuhiin....

Radio... hyvä ystäväni
 


 
Työkuvaani kuuluu tämän laitteen tuijotus... ja siinä se päivä meneekin

torstai 9. kesäkuuta 2011

KiireKiire

 Kesän aloitus on aina yhtä kiireistä, ja etenkin kun pikkusiskolla oli lakkiaiset! Piti juosta sinne tänne, ommella mekkoa, leipoa 10 kakkua, siivota ja sitten vielä juhlia! Ja kun juhlista selvittiin, niin sitten alkoi töissä poukkoilu. Ylimääräistä aikaa on ollut hyvin rajallisesti lähi viikooilla, ja sekin aika on usein mennyt jäätelön syömiseen...

Mekon väsääminen on mukavaa
Katse kohti tulevaisuutta

Ja jätän tämän melko lyhyeksi postaukseksi, sillä silmäluomet painavat liikaa...