perjantai 29. huhtikuuta 2011

Kaksi eri marjaa

.Innokkaasti opiskellen.

 
.Melkein jaksoi opiskella.
.Löysin kirpputorilta täydelliset pyöreät aurinkolasit.
.Ja täydellisen retro paahtimen.





.Smoohtie.

.Kiinalainen on herkkua, ja sen tekeminen onnistuu myös itse.

.Hautajaisiin menossa? Tai sitten vain kuvailemaan. Kuvista luvassa erillinen postaus mööhemmin.
.Dancing dancing.

.Jos meillä olisi bändi, sen nimi olisi "Kuin kaksi eri marjaa" ja tässä olisi promo kuvamme.

   Siskoni tuppaantui kyläilemään parikisi päiväksi luokseni, joten menoa on riittänyt! Päivät alkoivat aina armottomalla opiskelulla, sillä molemmilla häämöttää pääsykokeet toukokuussa. Kun opiskelu oli vihdoin päivän suunnitelmasta pois suuntasimme jääkaapille, kirppiksille, kaupungille, kuvailemaan ja eilen vielä 8-approon ja tanssimaan. Mahdottoman mukavata oli, ja nyt pitäisi taas selvitä yksin kämpässä (oikeastaan sana 'läävä' kuvaisi paremmin tämän hetkistä asumismuotoani... ). Onneksi vappu tuo vähän eloa tähän viikonloppuun, vaikka pitääkin tänä vuonna selvitä ilman mummin herkullisia munkkeja!  Onkohan vappu ilman mummin munkkeja edes mahdollinen??
Nyt päässäni soi vain "Dirty dirty diiirty dirty...", joten pakko se kai on ruveta siivoamaan. 

maanantai 25. huhtikuuta 2011

Aarreaitta

    Eilen oli projektina vanhan aitan tyhjennys, ja siivoilu kaikesta turhasta ja kelvottomasta tavarasta. Aitta ei ole vielä ollut meidän käsissämme montaa vuotta, joten se oli lähinnä täynnä vanhojen asukkaiden unohtuneita tavaroita, sekä remontista jääneitä säkkejä ja työkaljua, sekä miljoonia ikkuna raameja. Lähinnä tavaraa lensi pois heitettäväksi ja poltettavaksi, mutta kyllähän tuollaiset vanhat aitat pitävät aina sisällään pieniä aarteita. Vanhat kuvat olivat yksi niistä. Kuvat ovat aina kiehtovia, ja vanhat ihastuttavat pelkistetyllä ilmeellään. Laatikollinen jonkun sukulaisia, tuttuja, poikia, tyttöjä, hautajaisia, juhlia ja lampaita. Jonkun muistoja kätkevä laatikko. Löysimme myös vanhan kirjeen 1943 vuodelta, jossa sisko lähettää veljelleen pulla tarvikkeita, leipää ja lihaa, sekä kuulumiset. Valitettavasti maistiaisia ei ollut enää jäljellä!

         









 Suurena vanhojen astioiden fanaatikkona mieltä lämmitti, kun yhdestä pussistä paljastui jotakin vihreää. Iittalan kauniit kastehelmi kahvikupithan ne sieltä pilkisti! Kyseistä kastehelmeä on voinut nähdä kaupoissa, kun Iittala on tuonut osan astiastoista taas kauppoihin myyntiin. Mutta kyllä on mukava omistaa 4 räikeän vihreää ja vanhaa kahvikuppia kyseisestä astiasarjasta! On ne vaan niin ihastuttavia!  
  Nyt pihassa on kymmeniä vanhoja ikkunoita odottamassa, josko joku ystävällisesti veisi ne yön aikana pois!!

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Keväistä oleskelua

 
    Hejsan! Kello tuntuu juoksevan ihan omaa aikaansa, ja koneellakaan ei kerkeä enää käymään! Vaikka ei niinkään kiirettä ole ollut, vaan lähinnä mukavaa touhuamista. Mutta, aamuisin olen melkein viikon verran herännyt opiskelun pariin, jotta päivisin olisi sitten aikaa tehdä muuta mukavaa. Ja ihan hyvin ne kirjat on aamuisin kädessä pysynyt, vaikkakin välillä katse hapuilee ikkunan suuntaan. Aurinko on ihana.
 

   Melko vähäsen on tullut nyt otettua asu kuvia, sillä lähinnä sitä hyppii ulkona kameran kanssa kevään ja kesän merkkejä etsimässä. Ja kyllähän niitä on vähäsen löytynytkin, mutta lisää odotetaan!



  Olen pienoisesti pettynyt, kun äiti ei ollut laittanutkaan rairuohoa tänä vuonna, mutta ehkä muutama kymmenen suklaamunaa helpottaa oloa...

keskiviikko 20. huhtikuuta 2011

Rempseää


Tärähtäneet kuvat kunniaan

   Olen majoittunut maaseudulle, kotopuoleen, viikoksi ja aika menee täällä jotenkin paljon nopeammin! Ei oikein kerkeä tekemään mitään, ja kohta onkin jo ilta. Ehkä se on ihan hyvä olla välillä saamaton!? Mutta, en ole myöskään kerennyt asukuvia ottamaan, joten kaivelin vanhoja (peräti viime viikolta!) ja estän täten hiljaisuuden saapumista viikoksi blogiini. Mennäänkö asuun? Kuvailen sitä sanalla rempseä (en nykyisellä trendi sanalla 'jytky', jonka käyttö olisi ollut tietenkin paljon mediaseksikkäämpää). Rempseä on nimittäin se sana mitä ystäväni asustani käytti, ja en ole vieläkään ihan varma oliko se nyt positiivista vai negatiivista, mutta silti pidän sitä mainitsemisen arvoisena sanana. Mustavalkoinen raita on edelleen jollakin tavalla hyvin klassisen näköinen, mutta samalla kuitenkin hupaisa. Ja punainen ehkä vieläkin hupaisampi. Legginssit Marimekon ja neule kirpputorilta.

perjantai 15. huhtikuuta 2011

Antihumanisti

   Eilen oli vuorossa antihumanisti pirskeet muiden antihumanistien kanssa, ja koska aurinko paistoi niin kesäisesti ikkunasta sisään, päätin laittaa päälleni pienen kukkakedon. Ja tätä kukkaketoa en ole montaa kertaa päälleni laittanut, vaikka se on kaapissa jo monen monta vuotta oleillut. Ehkä sitä voisi useamminkin käyttää... Etenkin kesällä.

   Ja kiva ilta oli! Leppoisaa menoa ja meininkiä. Itse en tosin enää raahautunut jatkoille aikaisen herätyksen takia (yeah, boring me...).

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Sorsa -päivä



   Aluksi muutama asukuva viime viikolta, joltakin ihanalta päivältä.

  Sitten sorsa -kuva, joltakin ihanalta päivältä viime keväältä. Koska ajatus keväästä ja sen todellisuudesta tällä hetkellä on vasta nyt ruvennut kotiutumaan päähäni, rupesin tuijottelemaan viime kevään kuvia. Löysin sitten sorsa -kuvia, ja huomasin sorsien olevan hiukan pelottavia. Hiljaa ja viattomasti ne vain lipuvat usvaisessa joessa, kuin säteillen jonkilaista rauhallisuutta. Mutta se onkin niiden keino vain hämätä katsojaa, joka ei aavista niiden suunnitelmaa pian hyökätä ja syödä kaikki evääsi, nokkia sääriäsi ja jättää jonkilaisia valkoisia merkkejä niiden onnistuneesta hyökkäyksestä. Ovelia ovat. Ja tavallaan arvostan sitä.
Threadless.com
  Ja, jotta sorsa -pohdilla olisi jotain tekemistä minkään kanssa, etsin kivan sorsa -paidan. Ja onhan se aika kiva.

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Kevään hemmottelua


   Olen kevään aikana löytänyt itseni useamman kerran kukkakauppojen ikkunoita tuijottelemasta. Hiukan hämmentyneenä olen aina  poistunut ikkunan ääreltä, nimittäin nuorempana (aivan kuin olisin jo kovin vanha..) oudoksuin ajatusta, että voisin hemmotella itseäni ostamalla kukkia! Ajattelin sen olevan älytöntä, koska kukat kuolevat kumminkin viikon päästä ja senkin rahan olisi voinut käyttää johonkin järkevampään... Ja vaikka ne kauniita ovatkin, kuka nyt saisi nautintoa kastelemalla niitä päivät pitkät?
   Mutta nyt olen koko kevään haaveillut pöydälleni kaunista kukkakimppua. Haaveilut aurinkoisina kevätpäivinä käveleväni leveän hymyn kanssa kukkakaupasta ison kukkakimpun kanssa. Ensiksi piti tosin hankkia maljakko, sillä huomasin kunnollisen yksilön puuttuvan taloudestani. Kun sopiva ilmaantui, oli kukkien ja leveän hymyn aika. Valitsin perinteiset tulppaanit hempeällä värillä (värivalintaki hämmensi minut täysin...) kaunistamaan pientä asuntoani. Ja täytyy myöntää, että kyllä niiden hankkiminen hemmottelulta tuntui. Ehkä minusta on vain tullut vanha (tai vanhempi...).

   Nyt vain katselen (ja kuvailen) tulppaanejani onnessani päivät pitkät.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

maanantai 4. huhtikuuta 2011

lauantai 2. huhtikuuta 2011

Mikä päivä?

 Huomasin juuri, että missasin täysin koko kansaa hauskuuttavan juksaamis päivän! Voihan. Toivottavasti alkanut huhtikuu on siitäkin huolimatta hyvä, vaikka en nyt sen alkamista juhlinutkaan toisia huijaamalla (tai sitten iste huijatuksi tulemalla...).  Kuin aprillipäivä, niin myös perjantaikin tuntui menevän täysin ohitseni! Mitä, joko se viikonloppu alkoi?

Kiva koru...
...Berliinistä
























 Mutta huomenna saapuu minunkin viikonloppu, tai oikeastaan minä saavun sen luokse, koska matka kotopuoleen olisi tarkoitus tehdä. Pakata vielä pitäisi... Mutta ehkä otan vähän teetä ja sämpylää sitä ennen.

Teetä Kiinasta...
 
 Toivotaan ettei huominen valu ohitseni...

perjantai 1. huhtikuuta 2011

Tämä on se tunne, kun vain pistää hymyilyttämään

  Vietin tänään monta kuumeista tuntia postia odotellessa... Ramppasin luukulla, jos vaikka posti olisi tullut minun huomaamatta. Kurkistelin aina välillä maanisesti luukusta ulos, jos postimies vaikka näkyisi. Kurkin kadulle ikkunasta, ja bongailin kiikareillani postiautoa. Jokainen rapun ääni sai minut valppaaksi kuin vainukoiran metsästysikaan. Murisin ovesta, kun kulkija rapussa ei ollutkaan postimies. Mutta pian kuulin äänen, joka liikkui tasaisesti rapussa aina välillä pysähtyen. Sitten kulkija osui oveni kohdalle ja kuului ääni jota olin odottanut: Posti saapui! Odotin muutaman hetken, että postimies menisi oveni luota pois ja sitten.. sitten juoksin ovelle ja tongin postiani! K-supermarketin mainos, eiii tämä.... K-marketin mainos, nope... Asko, ja kiva sohva, mutta eii, ei tämäkään... Valkoinen kirjekuori, iso kirjekuori, TÄMÄ! Tämä se on!! Revin sen,mutta en uskalla katsoa.... kurkistan vain....


Pompin, niin että naapurin kattokruunut helisevät.
 Olen onnellinen.
Iloinen, että itse pääsin, mutta vielä iloisempi että kaverini pääsivät myös. Ilon kiljahduksia yhdessä!

   Tämä päivä on sitten mennytkin kavereiden kanssa ihmetellessä tätä yllätystä. Ja tietenkin juhliessa kera hyvän ruuan. Kyllä pisti kaikkia hymyilyttämään.... Hymyilen yhä... Hih. 


Smile face 
Yritän rauhoittua...
Hih *smiling*