Voiko sitä jo kutsua perinteeksi, kun tehdään jotain asiaa toiseen kertaan, samoihin aikoihin kuin viimeksi?
No, on miten on, mielelläni otan tästä perinteen.
Kokoonnuimme jälleen opiskelijatovereiden, sekä suklaan kanssa, viettämään suklaailtaa.
Ideana on, että jokainen tuo jonkun suklaan mukanaan, ja sit maistellaan...
Yksinkertaista ja niin mukavaa (sekä herkullista..).
Ja sorttiahan oli sitten ihan raakasuklaasta, suklaan makuiseen halvaan asti...
Tämä suklaahirmu ei osaa nimetä yhtä parasta.
Tykkään suklaasta, ja paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti