Kämpän täytti hurmaava tuoksu.
Se oli lähtöisin uudesta ystävästäni,
jonka raahasin kirpputorilta.
Kuparisen värinen espressopannu.
Pannullisen keitin,
vaikka kahvikupin ääreen istuin minä yksin.
Vahva kahvi
mihin oli hyvä kastaa italialaista ihanan mantelista
(ja kuivaa)
cantuccinia.
Täydellinen makupari.
Täydellinen hetki.
Tosi hieno pannu! Oisin tuohon itsekin iskenyt silmäni! Nyt kelpaa kahvihetkeillä....
VastaaPoistaKelpaa kyllä vähän liiankin hyvin ja usein nyt kahvitella ;D
Poista