Kamera pyysi

Olen lähiaikoina ollut huono kameran ulkoiluttaja. 

Harmittaa hiukan,

sillä vastahan olen muuttanut kaupunkiin, jossa olisi paljon kuvattavaa.

Mutta paras kamera on se, mikä on mukana?

Joten puhelin on tarjonnut parastaan.

Mutta tänään kamera pyysi saada lähteä mukaan nauttimaan keväisestä auringosta,

ja hyvästä kahvista.

Ihana aurinko,

ihana kaupunki

ja hyvä kahvi

@Madpossum.

Syntymäpäiväkutsu

Tuli syntymäpäiväkutsu

200 km päähän.

Vastasin kutsuun ja istuin bussiin.

Perillä odotti ihanat Myrna -kupit,

juhlakupit.

Perinteiset voileivät.

Maan parhaat wilhelmiina -pikkuleivät,

plus se seitsemän muuta sorttia, vehnästä ja nisua.

Syntymäpäiväkakkua unohtamatta. 

Monta pannullista kahvia,

monta juhlijaa.

Kaikki niin ihanaa kuin aina ennenkin.

Kaikki niin kuin mummolassa kuuluukin.

Ihana mummi, ihanat syntymäpäivät.

Kiitin ja halasin.

Ja palasin yöllä taas takaisin.

Tätä päivää

Vaaleanpunainen sydänpäivä. 

Hyvää tätä päivää.

Liian vähän tulee nykyää piirrettyä.

Onneksi innostuin tekemään ystävänpäiväkorttia.

Nyt voisi yrittää piirtää useammin kuin kerran vuodessa.

Inhokki leivos

Runebergintorttu,

tuo inhokki leivos minulle.

Lapsuuden muisto kuivista karvaismanteli -leivoksista

saa edelleen karvat pystyyn.

Mutta tänä vuonna olen tullut torttu-uskoon.

En vain sen vuoksi, että leivos näyttää hyvältä,

vaan koska se oikeasti maistuu hyvältä.

Kuhan vain ostaa sen oikean leivoksen,

mikä on mehevä, rommilla kostutettu ja jossa pähkinät rouskuu hampaissa. 

Myönnän, että päällinen ei ole vakuuttanut minua muuten kuin ulkonäöllään,

jonka vuoksi hyväksyn senkin.

Oi mehevä runeberg; odotan sinun jo uudelleen saapuvan!

Etelässä loska

En ole talven suuri fani,

mutta onhan se kaunista, kun on valkeaa.

Pieni kuura puissa riittäisi minulle.

Etenkin näin joulun jälkeen...

Etelässä loska, 

joten loiskin menemään saappaat jalassa. 

Kun on hyvät saappaat,

ei loskakaan niin paha ole. 

Valoa ja raikkautta

Kimppu pöydällä tekee ihmeitä.

Valoa ja raikkautta. 

Tekisi mieli sanoa rakkautta,

mutta se kuulostaa liian siirappiselta suussani.

Olen nauttinut kotona kahvinkeittämisestä.

Ennen päiväni kului niin,

että kotona ollessa oli aika teelle.

Nyt on aikaa kahville.

Aika aamukahville ja päiväkahville.

Aikaa istua kahvikuppi kädessä 

Aikaa ihastella kimppua.

Materialisti tässä talossa

Tuntuu kodilta.
Tavarat löytävät paikkansa,
ja toivon, että minä myös.
Tavaraa on ehkä paljon, liikaakin,
mutta perustelen sen itselleni monilla vuosilla joita olen elänyt.
Olen minä luopunutkin...
Jotta voin hankkia lisää?
Ehkä pieni materialisti tässä talossa,
minussa.
Mutta jotkin asiat saavat tuntemaan kodikkaalta,
vaikka luopuminen ihanalta tuntuukin.
Kodista en kuitenkaan halua luopua.