Pulptinpannuksi kutsutaan

Olen unohtanut esitellä uuden ystäväni.

En omista tavallista kahvinkeitintä.

Mutta omistan nykyään perkolaattorin.

Ystävä antoi,

minä otin vastaan iloiten.

On se niin kivan näköinen.

Ja pitää ihanaa pulputusääntä.

Siksi myös pulptinpannuksi kutsutaan.

Nautin kauniista syksystä.
Ja keittiössä kuuluvasta pulputusäänestä...

Uudelta kauniilta lautaselta

Löysin sunnuntaina kirpputorilta kaksi kivaa lautasta.

Lautasia on kaapit täynnä,

mutta kun vanhoille löytyi ottaja,

niin ei auttanut kuin kantaa uudet kotia.

Ja laittaa ne heti testiin...

Kauan on ollut mielessä koittaa punajuuripastaa.

Ihanan väristä,

ja oli myös hyvän makuista.

Etenkin, kun sen nautiskeli fetajuuston kera,

loisto seurassa,

uudelta kauniilta lautaselta.

Kietoutua

Viimeisimmät kirpputorilöydöt syksyä varten.

Jotenkin sitä vaan takertuu kaupassa tähän aikaa vuodesta kaikkeen

pehmeään ja villaiseen.

Ihana, kun saa kietoutua lämpöiseen. 

Hörppiä samalla teetä.

Tenttiin lukien.

(Onneksi tentti on kuitenkin jo takana...)

Kivan näköisiä

Kävin fiilistelemässä syksyä,

kotopuolessa.
Pitkästä aikaa.
Omenoita oli onneksi vielä puissa.
Tuollaiset mustat omenat oli aika hienoja.
Mitenköhän niitä saisi sisälle koristeeksi?
Olisivat kivan näköisiä pöydällä....

Nyt pidättelen syksyä sisällä,
tai tuleva tentti pidättää sisällä...
Onneksi on teetä.

Aamuna

Yhtenä aamuna se oli täällä:

Ruska, kylmyys, syksy.

Rakastan syksyä,

mutta kylmyys tuottaa tuskaa.

Ei auta kuin pukea enemmän lämpöistä päälle.

Merensininen Iittalan Nappula -kynttiläjalka on ollut kovassa käytössä.

Tekisi vähän mieli toista mokomaa...

Ehkä valkoisena.

Samana aamuna kolahti myös postista paketti.

Paketti täynnä herkkuja:

Itse kuivatut banaanit ja omenat.

Niitä oli mukava nautiskella,

ja samalla herkutella silmillä Leivotaan -lehden syksyn herkuista...

Räsymatot ja pirttipöydät

Alkusyksystä ilmestyi Kuopion nurkille uusi ihastuttava kahvila:

Mummola.

Räsymatot ja pirttipöydät.

Raikkaalla ja valoisalla otteella vanhaa meininkiä.

Ensimmäisellä kerralla, kun kävin avajaispäivänä kahvilassa,

tarjolla oli haudutettuna Keisarin Morsian -teetä.

Täsmälleen sitä samaa, mitä oma mummini hauduttaa

aina, kun menee iltateelle kylään.

Mummolatunnelma korkeimmillaan.

Isolle pirttipöydälle on hyvä levittää luentomateriaalit,
ja viettää rento opiskeluhetki mukavassa tunnelmassa.
Ystäväni oli somistanut kyntesnä pöydän neilikoiden värisellä kynsilakalla.

Sadonkorjuujuhla tunnelmaa

Leppoisa sunnuntaiaamu.
Kaapissa punajuuria omalta maalta,
sekä suklaata...
Niistä syntyi syyskauden punainen kakku.
Ja kakuthan on tarkoitettu jaettavaksi...

Päätimme jälleen laitella herkkuja oman kasvimaamme tuotoksista.
Sadonkorjuujuhla tunnelmaa.

Pienellä porukalla laittelimme yhdessä pöydän koreaksi.
Lautanen täyttyi lopulta avokadosalaatista, porkkanaraasteesta,
omenaisesta perunasalaatista, uunijuureksista ja broilerista.
Lisäksi oli naurisleipää,
jota jo kauan olen halunnut päästä maistamaan.
Teen seuraksi oli valmistunut punajuurisuklaakakun lisäksi
yliherkullista kurpitsapiirakkaa.
Kaikki niin hyvää,
etenkin seura ja tunnelma.

Omat kasvimaan sadot kannattaa kyllä nauttia kavereiden kesken.
Hyvä syy ottaa ensi vuonnakin pieni viljelyspläntti...